Valmistuttuaan Kokkolasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Saija päätyi Tampereen kautta Helsinkiin. Nopea, “nyt on vain mentävä”-tyylinen lähtö ilmaisutaidon ohjaajan työstä oli myös hyppy vakituisesta pestistä tyhjän päälle.
Nopeasti kävi ilmi, että Helsingissä odotti zazen-meditaatio, jonka antama kokemus ykseydestä toi elämään uudet asetukset.

Kulttuurialalle ominaiseen tapaan Saijan nykyinen ammatillinen kenttä on laaja, ja työkseen hän mm. ohjaa, opettaa, näyttelee sekä tanssii. Näiden rinnalla kulkee harrastuksenomaisena rakas ja antoisa laji: klovneria. Se on helppo mieltää samaksi luovaksi tekemiseksi kuin ansiotyötkin, mutta tekemisen lähtökohta on toinen. Saijan harrastamalla klovnerialla ei ole juurikaan yhteistä näyttämökomiikan, kasvomaskien tai hoopoilun kanssa – punainen nenä lienee ainoa selvä tunnusmerkki.

Tässä lämpimässä juttutuokiossa Saija kertoo millaista on heittäytyä klovniksi, joka unohtaa esiintymistekniikat, on hetkessä ja antautuu sille mikä tapahtuu, sekä havainnoi maailmaa mistään mitään tietämättömän ihmisen silmin.
Mitä on tutkiva klovneria, ja mitä se on Saijalle antanut?

Linkkejä:
▶ Clownbeat – tutkivan klovnerian ryhmä Facebookissa
 Travelling with a Clown – Saijan Facebook-sivu

Jaksossa mainittua:
▶ Helsinki Zen Center
▶ Didier Danthois
▶ Nomads – Festival of Performing Arts

 

Fonto Radion t-paidat ja hupparit


Tunnusmusiikki: The Seeker
Es.The Hypnomen – albumilta Dreaming of a New Dawn‘ (Stupido Records Oy:n luvalla)